Kansanmusiikin ja kansantanssin kulttuuripoliittisen tavoiteohjelman Visio 2030 työstäminen on alkanut. Pohjatyönä teimme selvityksen jäsenseurojemme toimintaedellytysten tilasta elo-syyskuussa 2025, jonka tuloksia on tässä esillä.

Selvitys kyselyn tuloksista kansanmusiikki- ja kansantanssialan yhteisöavustuksia saaville/saaneille järjestöille

Koronapandemian jälkeen kansanmusiikki- ja kansantanssijärjestöjen julkinen rahoitus on kokenut poikkeuksellisen jyrkän ja huolestuttavan laskun. Vuoteen 2025 mennessä Museoviraston myöntämät toiminta-avustukset ovat vähentyneet 47 prosenttia, Taiteen edistämiskeskuksen tuet 36 prosenttia ja Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukset peräti 73 prosenttia. Leikkaukset ovat mittaluokaltaan dramaattisia ja heijastuvat suoraan alan toimintaedellytyksiin, jatkuvuuteen ja tulevaisuuden näkymiin.

Näiden lukujen vuoksi Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus toteutti elo–syyskuussa 2025 kyselyn jäsenjärjestöilleen kartoittaakseen alan tilannetta. Kyselyyn vastasi 11 järjestöä. Vastanneet toimijat hakevat rahoitusta Museovirastolta, Taide- ja kulttuurivirastolta (ent. Taiteen edistämiskeskus) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurijärjestöille suunnatuista hauista, yksi järjestö myös OKM:n kulttuuri- ja nuorisojärjestöavustuksista.

Kyselystä kävi ilmi, että alan toiminta perustuu kulttuuriperintöön ja sitä tekevien yhdistysten työ muodostaa moniulotteisen ja rikkaan kokonaisuuden, joka rakentaa suomalaisen kansanmusiikin ja kansantanssin kentän. Jokaisella yhdistyksellä on oma tulokulmansa ja roolinsa tässä kokonaisuudessa. Näitä tulokulmia ei voi suoranaisesti rinnastaa toisiinsa, sillä kukin yhteisö tarkastelee alaa omasta, itse määrittämästään kulmasta. Yhteistä niille on kuitenkin selkeästi määritelty ja yhteisesti jaettu perustehtävä, joka koetaan merkitykselliseksi – ja joka on nyt vakavasti uhattuna rahoituksen rajun supistumisen vuoksi.

Kansalaisjärjestöjen toiminta sisältää runsaasti vapaaehtoistyötä ja kansalaisten omaehtoista osallistumista yleishyödylliseen toimintaan. Järjestökentän monimuotoisuus ja ekosysteemimäinen rakenne tekevät toiminnasta poikkeuksellisen sitoutunutta ja vaikuttavaa. Mikäli valtionhallinto pyrkisi toteuttamaan samat tehtävät ylhäältä alas -periaatteella, kustannukset olisivat todennäköisesti moninkertaiset.

Monipuoliset toimintamuodot

Kansanmusiikin ja kansantanssin parissa toimivat järjestöt vastaavat monipuolisesta ja laaja-alaisesta työstä. Kaikille yhteistä on tavoite vahvistaa ja välittää kansanmusiikin ja kansantanssin perintöä tuleville sukupolville. Toimintaa tehdään useilla eri osa-alueilla:

Tapahtumat: Kiertueet, festivaalit, konsertit ja kulttuurimatkat sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla.
Koulutus: Leirit ja kurssit eri ikäryhmille (lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille), ohjaaja- ja tuottajakoulutukset, vapaaehtoisten koulutus sekä pedagoginen työ kouluissa ja harrastusryhmissä.
Julkaisutoiminta ja tiedotus: Lehdet, äänitteet, kirjat, nuottijulkaisut ja podcastit. Lisäksi verkkosivut, tiedotus- ja neuvontapalvelut, tutkimusraportit ja tietokannat.
Kulttuuriperinnön vaaliminen ja asiantuntijatyö: Kansanmusiikin, -tanssin ja muun perinteen tallentaminen ja siirtäminen, arkistointi, museotoiminta ja dokumentointi. Neuvontatyö, kannanotot ja edunvalvonta. Kansallispukuihin liittyvä asiantuntemus, pukuvuokraus ja arkistot.
Harrastustoiminta: Kansantanssiryhmät, soitinryhmät ja kuorot eri ikäryhmille sekä monikulttuurinen harrastustoiminta.
Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö: Yhteistyö pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa hankkeissa, kansainväliset kilpailut, projektit ja verkostot sekä vuorovaikutus muiden kulttuurialojen kanssa.

Leikkaukset näkyvät arjessa ja toiminnan kaikilla tasoilla

Viime vuosien rahoitusleikkaukset ovat pakottaneet järjestöt tekemään raskaita päätöksiä. Monissa yhteisöissä on jouduttu irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitä, ja jäljelle jääneiden työaikaa on supistettu merkittävästi. Myös freelancereiden ja määräaikaisten työntekijöiden työllistäminen – joka on ollut alalla perinteisesti tärkeä tapa mahdollistaa tapahtumia ja tuotantoja – on vähentynyt tai loppunut kokonaan.

Toiminnan ydinalueilla vaikutukset näkyvät selvästi. Kiertueita, festivaaleja ja kilpailuja ei ole pystytty järjestämään, mikä on vähentänyt yleisöjen kohtaamisia ja heikentänyt taiteilijoiden ja harrastajien näkyvyyttä. Julkaisutoimintaa on jouduttu keskeyttämään tai supistamaan minimiin. Useilla tahoilla myös studiotoiminta on lakkautusuhan alla, mikä uhkaa uusien tallenteiden syntyä.

Kansainvälinen yhteistyö – joka on ollut suomalaisen kansanmusiikin ja kansantanssin tärkeä ikkuna ulkomaailmaan – on lähes pysähtynyt. Verkostot, yhteishankkeet ja vaihto-ohjelmat ovat hiipuneet, ja alan kansainvälinen näkyvyys on kaventunut selvästi.

Järjestöjen toiminnan päällekkäisyydet ja työnjako

Vastauksista kävi ilmi, että toimintamuodoissa on otsikkotasolla joitakin päällekkäisyyksiä. Kun kuitenkin tarkastellaan kohderyhmiä, alueellisia painotuksia, erityisosaamista, toiminnan omia tavoitteita ja muita erottavia tekijöitä, valtaosa vastaajista katsoi, ettei todellisia päällekkäisyyksiä ole – tai että ne koskevat vain hyvin pientä osaa toiminnasta. Yhteistyön mahdollisuuksiin suhtauduttiin kuitenkin laajasti myönteisesti, ja sen nähtiin tarjoavan keinoja työn vaikuttavuuden edelleen vahvistamiseen.

Järjestöjen yhdistymisen edellytykset

Vastausten perusteella järjestökentällä suhtaudutaan varauksella nopeisiin yhdistymisiin. Vastaajat painottivat, että yhdistymisen tulisi olla huolellisesti harkittua, ja eri toimijoiden roolit, vastuut sekä perustehtävät pitäisi arvioida tarkasti etukäteen. Nopea tai pakonomainen yhdistyminen nähtiin riskinä, joka voisi heikentää monien toimintamuotojen jatkuvuutta. Samalla kuitenkin todettiin, että harkittu yhdistyminen on aina parempi vaihtoehto kuin toiminnan lakkauttaminen.

Yhdistyminen nähtiin mahdollisena vaihtoehtona vain silloin, kun sen kautta saavutetaan leveämmät hartiat: paremmat resurssit, mahdolliset säästöt esimerkiksi tilakustannuksissa, yhtenäisemmät rakenteet tai vahvistunut vaikuttavuus. Edellytyksenä pidettiin kuitenkin sitä, että kunkin järjestön perustehtävä ja ominaispiirteet säilyvät.

Lähes kaikissa vastauksissa korostui, että yhteistyötä ja koordinaatiota pitäisi lisätä, riippumatta siitä, tapahtuuko yhdistymisiä vai ei. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskusta pidettiin tärkeänä sateenvarjotoimijana, jonka roolia yhteistyön vahvistajana ja koordinoijana tulisi entisestään vahvistaa.

Rahoituspohjan kehittäminen

Vastaajien mukaan toiminnan kestävyys edellyttä

ä ensisijaisesti vakaata valtion perusrahoitusta, joka turvaa järjestöjen perustoiminnan ja mahdollistaa pitkäjänteisen työn. Nykyinen painotus hankerahoitukseen tekee toiminnasta epävarmaa ja kuormittavaa, sillä vuos

ittaiset hakuprosessit vievät aikaa varsinaiselta toiminnan kehittämiseltä ja toteuttamiselta. Pitkäaikaiseen toimintaan perustuva rahoitus mahdollistaisi hallitun suunnittelun, tehokkaan resurssien käytön ja toiminnan laadun ylläpitämisen, samalla kun vältettäisiin jatkuvia katkoksia ja epävarmuutta.

Kyselyssä nousi esiin myös useita kehittämisideoita rahoituspohjan monipuolistamiseksi. Näitä olivat muun muassa jäsen- ja kurssimaksujen kohtuullinen tarkistaminen, yritysyhteistyön ja sponsoroinnin vahvistaminen, EU- ja pohjoismaiset yhteishankkeet sekä tuotteiden ja palveluiden verotuksen keventäminen. Myös järjestöjen taloudellisen joustavuuden lisääminen, selkeiden valtionrahoituksen mittareiden käyttöönotto sekä yleisavustusten vahvistaminen nähtiin keskeisinä keinoina turvata toiminnan jatkuvuutta. Yhteiset hankkeet ja projektit organisaatiorajojen yli nähtiin mahdollisuutena löytää rahoituskanavia, joihin yksittäisillä toimijoilla ei olisi pääsyä. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on rakentaa kestävä ja ennakoitava taloudellinen toimintaympäristö, joka tukee järjestöjen ydintoimintoja ja vahvistaa alan kokonaisvaikuttavuutta.

Toimintasuositukset kyselyn pohjalta

Perustuen kyselyvastauksiin ja alan tarpeisiin, seuraavat toimet tulisi ensisijaisesti toteuttaa:

Alan merkityksen ja vaikuttavuuden tunnistamisen ja ymmärtämisen vahvistaminen, erityisesti esimerkiksi henkisen huoltovarmuuden, paikallisen ja kansallisen identiteetin ja kestävän yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmista.
Uusien rahoitusmallien kehittäminen, pilotointi ja jakaminen valtionrahoituksen rinnalle.
Verkostojen lisääminen, jotta löydetään järjestöjen välisiä synergiahyötyjä ja vähennetään mahdollisia toimintamuotojen päällekkäisyyksiä.
Kattojärjestön roolin vahvistaminen yhteistyön mahdollistajana ja koordinaattorina.

Tukemalla alan toimijoita varmistetaan, että kansanmusiikin ja kansantanssin kenttä pysyy elinvoimaisena ja innovatiivisena niin nykyisille kuin tuleville sukupolville. Tuotamme konkreettisia tuloksia: vahvistamme yhteistyötä, luomme uusia rahoitusmalleja ja kehitämme toimintoja, jotka hyödyttävät koko yhteisöä ja suomalaista perinnekulttuurikenttää nyt ja tulevaisuudessa. Jos meillä ei ole edellytyksiä vaalia omaa kulttuuriperintöämme, kuka sen tekee?

Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ry / Centralen för främjande av Folkmusik och Folkdans r.f.