Luvut esiin! -kysely 2021-2022
Tervetuloa vastaamaan KamuKannan Luvut esiin! -kyselyyn.
Tämä kysely on tarkoitettu kaikille kansanmusiikin, kansantanssin tai niihin liittyen soitinrakennustoiminnan ja puku- ja tapaperinteen parissa toimiville organisaatioille (yhdistykset, järjestöt, seurat, oppilaitokset, säätiöt, yritykset jne.), työryhmille ja muille tahoille. Kaikki lähettävät vastauksensa saman linkin kautta. Kyselyyn tulee vastata toukokuun 2023 loppuun mennessä.
Olemme vuosia puhuneet eri yhteyksissä, kuinka tärkeä olisi tietää tarkemmin, mitä toimintamme tarkoittaa numeroissa. Monet meistä saavat kysymyksiä, kuten ”Kuinka monta kansantanssin harrastajaa Suomessa on?” tai ”Paljonko tapahtumissanne käy yleisöä?”, mutta kenelläkään ei ole esittää näihin vastauksia. Jo nyt rahoittajat haluavat tietää tarkemmin toimintamme laajuudesta, ja tällaisen tilastotiedon merkitys kasvaa entistä enemmän tulevaisuudessa, kun avustusten määrä vähenee ja niistä kilpailu kovenee. On todella tärkeää, että kaikki vastaavat tähän kyselyyn, jotta saamme kentästämme mahdollisimman tarkan kuvan. Näillä luvuilla voimme osoittaa alamme tärkeyttä myös muille yhteistyökumppaneille. Jokainen vastaamatta jätetty kysely heikentää tulosten käyttöarvoa. Kyselyn tulokset ovat Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen, KEK:in kautta meidän kaikkien käytettävissä. Tämä kysely on siis hyödyksi myös teille itsellenne, kun raportoitte toiminnastanne eri tahoille tai haette rahoitusta.
KEK tekee tämän kyselyn nyt toista kertaa. Kysymme lukuja vuosilta 2021 ja 2022. Ensimmäisellä kyselyllä kartoitettiin vuosien 2019 ja 2020 lukuja, jotta saamme tilastoihin mukaan yhden normaalin vuoden ennen koronaa ja sitten pandemian aiheuttamat muutokset. Mikäli et ole vastannut ensimmäiseen kyselyyn, mutta haluaisit sen tehdä, ole yhteydessä KEK:in toiminnanjohtajaan. Ymmärrämme, että vastaaminen vaatii resursseja, mutta pyydämme huomioimaan, että alaa koskevat kokonaisluvut ovat käyttökelpoisia vasta, kun kaikki ovat siihen vastanneet.
Jos kyselyssä kysyttäviä tarkkoja tietoja on vaikea saada, ARVIO RIITTÄÄ. Pääasia on, että saamme kerättyä tietoa niin paljon kuin mahdollista. Mukana on avoimia kenttiä, joihin voit kertoa, miten olet luvut arvioinut. Se auttaa yhteenvedon tekemisessä.
Täytä kysely organisaatiosi / tahosi itse järjestämästä toiminnasta ja organisaation omista luvuista. Esim. kattojärjestö ei syötä jäsenjärjestön lukuja, vaan jokainen alajärjestö täyttää kyselyn omaa toimintaansa koskien. Täytä kysely myös toimintaasi koskevin SOVELTUVIN OSIN. Esim. jos et järjestä tapahtumia tai ammatillista koulutusta, ei sinun tarvitse vastata kyseisiin kohtiin. Jos jokin kohta ei täysin sovellu toimintaasi, voit soveltaa tai lisätä tiedot viimeiseen ”Muu toiminta” kohtaan.
Kyselyssä olevat osa-alueet ovat
1. Perustiedot (Kaikille pakollinen)
2. Talous ja hallinto (Kaikille pakollinen)
3. Tapahtumat
4. Koulutus- ja kurssitoiminta
5. Ammatillinen koulutus
6. Tutkimus
7. Julkaisut
8. Muu toiminta (ei mikään yllä olevista)
9. Palaute tästä kyselystä
Jos huomaat, että kyselystä puuttuu jokin tärkeä osa-alue, tai haluat antaa muuten palautetta, laita viestiä osoitteella [email protected]. Kyselyä koskevissa kiireellisissä kysymyksissä voit lähettää tekstiviestin/soittaa toiminnanjohtaja Hanna Poikelalle 040-7786358.
Luvut esiin!
Raportti Luvut esiin! -kysely 2019-2020
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) toteutti syksyllä 2021 kyselyn kansanmusiikin ja kansantanssin kentälle, jonka tavoitteena oli selvittää lukuja toiminnan laajuuden mittaamiseksi. Kysely tehtiin yhteistyössä Museoviraston kanssa, joka puolestaa raportoi alku vuodesta 2022 Unescolle elävän perinnön toiminnasta ja tilasta sekä aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa.
Kyselyn tavoitteena oli saada selville, mitä toimintamme tarkoittaa numeroissa. Monet meistä saavat kysymyksiä, kuten ”Kuinka monta kansantanssin harrastajaa Suomessa on?” tai ”Paljonko tapahtumissanne käy yleisöä?”, mutta kenelläkään ei ole esittää näihin vastauksia. Vielä tällä kyselylläkään emme saaneet näihin kysymyksiin yksiselitteisiä vastauksia, mutta tämän ensimmäisen kyselyn toteuttaminen oli tärkeä askel kohti systemaattista tiedon keruuta, jota tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän, kun rahoittajat kysyvät vertailukelpoisia lukuja rahoituspäätösten tueksi.
Kyselyssä kysytyt osa-alueet olivat
- Perustiedot (Kaikille pakollinen)
- Talous ja hallinto (Kaikille pakollinen)
- Tapahtumat
- Koulutus- ja kurssitoiminta
- Ammatillinen koulutus
- Tutkimus
- Julkaisut
- Muu toiminta (ei mikään yllä olevista)
- Palaute tästä kyselystä
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun KEK toteutti kyselyn. Tarkoitus on kartoittaa alan lukuja tästä lähtien vuosittain. Kyselyyn saatiin 60 vastausta, joista 3 oli oppilaitoksia, 2 avointa yhteisöä (yhtyeitä), 1 säätiö, 49 yhdistystä ja 5 yritystä. KEKissä kyselyn vastaajamäärään ollaan tyytyväisiä, vaikka onkin ihan mahdotonta sanoa, mikä vastausprosentti on. Suomessa ei ole rekisteriä, jossa kaikki kansanmusiikin ja kansantanssin alan toimijat olisivat listattuina, ja josta voisi tarkistaa mikä osuus toimijoista kyselyyn vastasi. KEK toivoo tulevien vuosien kyselyiden tuloksien antavan vertailutietoa myös tähän sillä tiedossa on, että toimijoita kentällä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin 60. Toivottavasti jo vuonna 2021 vastauksia saataisiin enemmän. Tätä raporttia kirjoitettaessa esimerkiksi KamuKanta-sivustolla on 76 tekijäprofiilia. Tavoitteena on saada näitä tekijäprofiileita sivustolle myös lisää ja saada niidenkin avulla tulevaisuudessa mahdollisimman kattava kuva kentän toimijoista. Kysely lähetettiin kaikille KEKin jäsenjärjestöille ja pyydettiin välittämään tietoa heidän mahdollisille jäsenjärjestöilleen. Lisäksi kysely lähetettiin suoraan KamuKantaan kirjautuneille toimijoille, tietoa kyselystä levitettiin sosiaalisessa mediassa ja KEK:in valtakunnallisella sähköpostituslistalla.
Kyselyyn vastanneista 25 edusti yksin kansanmusiikkialaa, 4 kansanmusiikkia ja muuta elävä perintöä, 13 kansantanssia, 6 kansanmusiikkia ja kansantanssia, 8 kansanmusiikkia, kansantanssia ja muuta elävä perintö, sekä 4 yksin muuta elävää perintöä. Jos vastaajilla ei ollut tiedossa joitakin tarkkoja lukuja, ne pyydettiin arvioimaan. Kaikki tämän raportin yhteenlasketut luvut ovat siis suuntaa-antavia.
Talouden ja hallinnon lukuja kysyttiin kahdelta päättyneeltä kokonaiselta vuodelta, 2019 ja 2020, jotta saamme tilastoinnissa näkymään korona-pandemian mahdollisesti aiheuttamat muutokset. Tässä osiossa kyselyyn vastanneiden kokonaistulot vuonna 2019 olivat yhteensä 5030071,85 € ja vuonna 2020 yhteensä 3122846,53 €. Koronapandemia alkoi vuonna 2020 ja tulojen 38 % pienenemisen voi ainakin osittain olettaa johtuvan tästä. useat kyselyyn vastanneet ovat kertoneet toimintansa supistuneen koronan vuoksi. Julkisten tukien (Valtiolta, kunnilta tai EU:lta saadut avustukset) osuus vastanneiden kesken oli vuonna 2019 yhteensä 2142298,31 € ja vuonna 2020 1945793,81 €. Julkiset tuet vähenivät 9 % vuodesta 2019 vuoteen 2020. Alle puolella vastaajista oli palkattua henkilökuntaa ja toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Toiminnassa mukana olleiden vapaaehtoisten määrä oli vastaajilla vuonna 2019 yhteensä 2504 henkilöä ja vuonna 2020 1375 henkilöä. Vapaaehtoisten määrän noin 55% pienenemisen voi olettaa johtuvan tapahtumien määrän vähenemisestä ja niin ikään pandemian vaikutuksista.
Tapahtumia koskevassa osiossa järjestettyjen konserttien/esitysten/muiden yleisötilaisuuksien määrä vuonna 2019 oli 2792 kappaletta, kun vuonna 2020 määrä oli 1012. Järjestettyjen tilaisuuksien määrä pieneni 64 %, minkä voi päätellä johtuvan pandemian aiheuttamista rajoituksista kulttuurialalla. Yleisön kokonaiskäyntimäärässä sen sijaan oli kasvua 37 % 220543 kävijästä 347666 kävijään. Nämä luvut ovat kuitenkin huonosti vertailtavissa. Kävijöiksi on vuonna 2020 laskettu myös kävijöiksi ilmoitetut striimattujen tilaisuuksien katsojat, jotka lasketaan eri alustoilla eri perustein, eikä niitä oltu kyselyssä pyydetty erittelemään. Tämän vuoksi myöskään kaikki kyselyyn vastanneet eivät välttämättä ole ilmoittaneet striimattujen tilaisuuksien yleisöjä. Joka tapauksessa kasvusta voidaan päätellä, että striimien avulla saavutettiin suurempia yleisöjä ja sisällöt olivat näin saavutettavampia.
Kurssitoimintaa koskevassa osiossa vastaajien kesken kurssitunneissa määrä väheni vuodesta 2019 vuoteen 2020 26 % 13169 tunnista, 9687,5 tuntiin. Kursseille osallistuneiden määrä pieneni 56 % vuoden 2019 7781 henkilöstä vuoden 2020 3412 henkilöön. Näidenkin lukemien pienenemisen voidaan olettaa johtuvan pandemian vaikutuksista. Merkittävä osa kyselyyn vastanneiden järjestämän toiminnan piirissä olevista kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajista ei ole päässyt harrastuksensa äärelle vuonna 2020.
Ammatillista koulutusta koskevassa osiossa vastaajien luvut eivät ole vertailukelpoisia, sillä kaikilla oppilaitoksilla ei ollut tarjota kansanmusiikkia tai kansantanssia koskevia lukuja, vaan pelkästään laajemmin oppilaitoksen muitakin oppiaineita sisältäviä lukuja. Kautta aikain valmistuneiden opiskelijoiden määrän kyselyyn vastanneista oppilaitoksista kertoi kaksi. Yhteismäärä on 409. Tämä luku sisältää kuitenkin päällekkäisyyksiä sillä sama henkilö on todennäköisesti voinut tehdä tutkinnon kummassakin oppilaitoksessa tai vastaavasti on valmistunut samasta oppilaitoksesta kahdella eri tutkintonimikkeellä. Joka tapauksessa luku kertoo, että kansanmusiikki tai kansantanssi alan koulutuksen saaneita ammattilaisia on kentällämme useita satoja. Oppilaitoksia on sen verran pieni määrä, että osion luvut olisi selvitettävissä pienellä kohdennetulla lisätutkimuksella.
Tutkimusosiossa vastaajat ovat ilmoittaneet vuodelle 2019 20 ja vuodelle 2020 25 tutkimusartikkelia. Tutkimusjulkaisuja on ilmoitettu vuodelle 2019 kaksi kappaletta ja vuodelle 2020 yksi kappale. Näihin lukuihin ei sisälly kaikki oppilaitoksissa tehdyt opinnäytteet.
Julkaisut osiossa kysyttiin julkaistujen äänitteiden ja muiden julkaisujen määrää. Äänitteitä on julkaistu vastaajien kesken 22 vuonna 2019 ja 17 vuonna 2020. Vertailun vuoksi KamuKantaan on ilmoitettu vuodelle 2019 77 äänitettä ja vuodelle 2020 60 äänitettä. Muita kyselyssä ilmoitettuja julkaisuja ovat muun muassa lehdet, nuottikirjat, vuosikirjat ja vuosiohjelmat. Näitä oli vuonna 2019 21 kappaletta ja vuonna 2020 20 kappaletta.
Tarkempaa ristiin analyysiä eri kysymysten välillä ei tehty resursseista johtuen. Tämän voi tehdä tulevina vuosina, kun voi samalla alkaa vertailemaan laajemmin eri vuosien aineistoja keskenään. Useat kyselyn kohdista herättävät edelleen paljon lisäkysymyksiä ja toisaalta vastaukset ovat osittain vajaita johtuen siitä, ettei vastaajilla ole tiedossa kyseisiä lukuja. Näissä tuloksissa olisi hyvä pohja useammankin opinnäytetyön aiheeksi tai muunlaisen tutkimuksen pohjaksi ja inspiraatioksi.